Ennen joulua ostin ensimmäiset helmet tarkoituksenani käyttää niitä erääseen joululahjaan. Valitettavasti se jäi kuitenkin vain aikeeksi, kun en pahaksi ärtyneen käsi-ihottuman takia pystynyt tekämään työn huovutusosuutta. Nyt tässä kuussa kävin sitten ostamassa korunosia ensin jo esiteltyjä silmukkamerkkejä varten ja myöhemmin lisää ihan korujen tekoon, kun alennuksesta sattui tarttumaan mukaan edullinen helmilajitelma ajatuksella, että pitäähän sitä tätäkin lajia edes kerran kokeilla. Helmiä tutkiessa sainkin heti idean, mitä niistä tekisin. Ensimmäiseksi laitoin lapset valitsemaan kunkin itseään eniten miellyttyvän helmen. Vähän mietin ymmärtääköhän puolitoistavuotias, mitä äiti oikein tahtoo, mutta useamman kerran tyttö valitsi pinosta saman helmen ja nyt aina valmiin korun nähdessään osoittaa kyseistä helmeä ja mainitsee oman nimensä. Kun helmet oli valittu, alkoi itse korukin vähitellen hahmottumaan mielessäni. Ja niin syntyi ensimmäinen rannekoruni, oma Lapsikoruni, johon jokainen rakkaani on saanut valita itseään kuvaavan helmen.
Entä miten sitten mustaherukkatee liittyy tähän kaikkeen. Taisi olla viikko sitten, kun pitkästä aikaa tuli ostettua kyseistä teetä kotiin, ja saman tien pakettia avatessani ja tuoksen levitessä ympärilleni palasin ajatuksissani Kätilöopiston sairaalaan ja niihin ihaniin päiviin, jotka olen siellä viettänyt vastasyntyneiden pienokaisteni kanssa. Mikään muu tuoksumuistissani ei assosioidu yhtä vahvasti tiettyyn tilanteeseen kuin tuo kyseinen tee. Liekö sitten myös kyseinen tuoksu vaikuttanut idean syntyyn.
Itse korun teko oli oikein mukavaa puuhaa. Ja yllätyin kuinka nopeasti valmista lopulta syntyi. Uskoisin, ettei tämä kokeilu jää vain tähän yhteen kertaan, vaan näitä tullaan näkemään myös jatkossa. Sen verran hommasta innostuin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti